Uudisasunto vai koti vanhasta talosta
Perheen tilantarve on muuttunut ja nyt mietitään ostaako ihan tuliterä uudisasunto vaiko halvemmalla vanhasta talosta. Uudistuotanto on käynyt hyvin kaupaksi, joten yhä useampi on kallistunut uuden asunnon puolelle. Uudet asunnot alkavat vaan Helsingin seudulla olla hinnaltaan kipurajoilla, joten moni joutuu menemään lompakon ehdoilla. Kumpi sitten on parempi?
Tämän päivän vaatimuksiin yhä useammin kuuluu oma sauna ja lasitettu parveke. Uusissa kerrostaloissa nämä monesti on. Entäpä ilmanvaihto? Onko kylpyhuone suihkun jälkeen höyrykaappi? Uusissa asunnoissa tätä ongelmaa ei ole ja muutenkin sisäilma on parempilaatuista. Miten mahtaa vaaka kallistua energiatehokkuuden kohdalla. Uudisasunnossa ei tuule ikkunan raoista, eikä lattia narise kotoisasti. Tässä ensimmäiseksi mieleen tulevia argumentteja, jotka puoltavat uudiskotia. Nämä ovat myös niitä yleisimpiä syitä miksi uudesta asunnosta halutaan vaihtaa toiseen uuteen.
Vanhoissakin taloissa on puolensa ja kullakin on omalle aikakaudelleen tyypilliset piirteet. Uudisasunnoille tyypillinen avokeittiö ei miellytä kaikkia ja hyvä niin, sillä asuntojen pitääkin olla erilaisia. Jotkut ovat mieltyneet korkeisiin huoneisiin ja vanhan talon fiilikseen ja onhan niinkin, että Helsingin ytimessä ei paljon muita olekaan kuin vanhoja taloja. Niinpä jos sijainti pitää olla keskustassa, joutuu todennäköisesti tinkimään ainakin lasitetusta parvekkeesta.
Paljonko uudisasunto saa olla kalliimpi
Pikaisella näppituntumalla uudiskodin neliö on noin pari tuhatta kalliimpi, kuin vastaava asunto korjausvelkaisesta yhtiöstä. Rakennuksen osilla on tekniset käyttöikänsä ja niiden perusteella tuossa vanhassa talossa on seuraavan kymmenen vuoden sisällä edessä ainakin putkiremontti ja julkisivuremontti. Putkiremontin kustannus on keskimäärin noin 500-950 euroa/m2, mutta yhtiöissä joissa on paljon pieniä asuntoja, voi hintalappu helposti tuplaantuakin.
Julkisivun tekninen käyttöikä riippuen materiaaleista on 30-50 vuotta. Hintaa julkisivuremontille tulee 200-650 euroa/m2. Jos samassa yhteydessä uusitaan ikkunat ja korjataan parvekkeet hinta nousee taas nopeasti.
Hyvin hoidetussa taloyhtiössä korjauksia on tehty suunnitelman mukaan ja tehdään jatkuvasti. Pienet kunnossapitokorjauksetkin vaativat rahaa ja se näkyy vastikkeissa. Jos puhutaan esimerkiksi 70 neliöisestä asunnosta, voi hoitovastike olla vanhemmassa talossa reilun 100 euroa/kk kalliimpi, kuin vastaavassa uudessa yhtiössä. Lasketaanpa 30 000 euron lainan kustannukset 25 vuoden laina-ajalla ja 0,8% korolla on 110 euroa/kk. Tai jos tuo 30 tuhatta jaetaan 70 neliölle, niin uuden asunnon neliöhinta voi olla 428 euroa kalliimpi, jos vastike on 110 euroa halvempi.
No, eihän korot tietenkään ole seuraavaa 25 vuotta näin matalalla, mutta kuinka moni asuntonäytöillä käyvä pyörittää numeroita tähän malliin, käsi pystyyn. Minä kutsun tätä matematiikkaa asunnon absoluuttiseksi hinnaksi. Absoluuttinen se on siksi, että siinä on huomioitu jo tulevia kustannuksia. Kun kuitenkin puhutaan elämän tärkeimmistä ja isoimmista kaupoista on ihan sallittua pyöritellä numeroita vähän enemmänkin.
Uudiskoti tulee halvemmaksi
Minä siis väitän, että uudisasunto tulee halvemmaksi ja mitä pitempään ajattelitte asua seuraavassa kodissanne, niin sitä halvemmaksi uusi tulee. Vielä kun yhtälöön lisätään uuden huolettomuus ja se, että uuteen asuntoon pääsee kiinni pelkällä myyntihinnalla, niin odotan mielenkiinnolla vasta-argumentteja väittämääni.
Murehdi vähemmän ja nautiskele enemmän – uudisasunnossa.
Tämä kirjoitus on pelkästään pääkaupunkiseudun asuntokaupan näkökulmasta.
Lataa tästä uuden asunnon ostajan opas.(aukeaa uuteen ikkunaan)