Hyvä välitystapa on kiinteistönvälittäjien eettinen ohjeistus, jonka mukaan ammattitaitoiset ja hyvät kiinteistönvälittäjät toimivat. Ohjeistus on kattava, ja sen tarkoituksena on tuottaa kiinteistö- ja asuntokauppaa mahdollisimman selkeästi ja eettisesti kaikkien osapuolten etua valvoen.
Hyvä välitystapa on peräisin Kiinteistöalan Keskusliitolta (KVKL). Hyvän välitystavan noudattaminen kaikessa kiinteistö- ja asuntokaupassa on laissa edellytetty – vaikkakin laki ei itsessään määrittele, mitä hyvä välitystapa sisältää. Hyvä välitystapa on kuitenkin löydettävissä helposti netistä, ja sitä päivitetään aika ajoin. Viimeisin muutos (artikkelia kirjoittaessani) hyvään välitystapaan on tehty 10.10.2018.
Hyvä välitystapa päivittäisessä työssä
Kiinteistönvälittäjän työ on suurimmaksi osaksi selvitys- ja paperityötä, vaikka näkyvin osa työstämme tapahtuu näytöissä ja myynnissä. Hyvän välitystavan velvoitteet näkyvätkin isoksi osaksi selonottovelvollisuudessa ja muissa selvityksissä, kuten tulevien remonttien kustannuksissa, jotka lasketaan myytävänä olevalle asunnolle.
Myös pinta-alojen selvitystyö on mainittu hyvässä välitystavassa – jotka välillä ovat niin iso sotku, että itsekin joskus joudun ihan piirtämään niitä auki. Pinta-alojen selvittelyssä pyydetään monesti kunnalta RAHU-raportti, eli rakennus- ja huoneistorekisteriote, jotta saadaan kunnan rakennusvalvonnan näkemys asunnon pinta-alasta.
Jos asunto on otettu käyttöön alle 10 vuotta ennen myyntihetkeä, on ostajan turvaksi kiinteistönvälittäjän selvitettävä isännöitsijältä suorituskyvyttömyysvakuuden olemassaolo. Tämä siis asunto-osakeyhtiöissä. Viime vuosien hurjan rakentamisbuumin seurauksena tämä osa hyvästä välitystavasta tulee muodostumaan osaksi miltei jokapäiväistä työtä. https://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/julkaisut/kuluttaja-asiamiehen-linjaukset/toimialakohtaiset/asunnonostajan-hyvaksi-asetettavat-vakuudet/
Selonottovelvollisuus on asia, joka tekee kiinteistönvälittäjältä ostamisen turvallisemmaksi. Selonottovelvollisuudella tarkoitetaan välittäjän velvollisuutta selvittää mm. taloyhtiön, kiinteistön tai asunnon kunto. Omistajan haastattelun lisäksi perehdytään taloyhtiön dokumentteihin ja jos näistä löytyy ristiriitoja, syntyy niistä erityinen selonottovelvollisuus. Eli silloin erityisesti pitää selvittää mikä on asian todellinen laita. Myös ostajalla on velvollisuuksia ja järjen käyttö on sallittua. Ostaja ei voi esimerkiksi vedota kauppoja katuessaan seinässä miehen mentävään reikään vain, koska myyjä ei ole asiasta erikseen kirjallisesti maininnut, vaan on oletettavaa, että ostaja on kyseisen reiän huomannut.
Kiinteistönvälittäjä siis tarkistaa myyjän kertomat asiat, ja selonotosta onkin ristiriitoja varten kirjoitettu oma kappaleensa hyvään välitystapaan (Hyvä välitystapa: 5.6 – linkissä sivu 37).
Hyvän välitystavan voit kokonaisuudessaan lukea täältä.
5 asiaa, jotka kiinteistönvälittäjän on kerrottava
Hyvä välitystapa velvoittaa kiinteistönvälittäjiä kertomaan tiettyjä asioita. Toki voi miettiä, miksi näitä edes salaisi – esiin ne tulevat kuitenkin. Viisi tärkeintä asiaa, jotka kiinteistönvälittäjän on kerrottava ovat:
- Peruutusmahdollisuus: kun toimeksiantosopimus tehdään asiakkaan luona, on toimeksiannossa 14 vrk peruuttamismahdollisuus.
2. Henkirikos tai muu kuolemantapaus: kerrottava viimeistään sitovaa ostotarjousta tehtäessä
3. Tulevat remonttikustannukset ja suunnitelmat
4. Ötökkäongelmat: luteet, torakat, erityiset haitat esim. muurahaisista
5. Tarjousmenettely
Tarjousmenettelyssä esimerkiksi toisen ehdollisen tarjouksen ottaminen on kiellettyä. Myöskään sen jälkeen kun myyjä on jo tarjouksen hyväksynyt, ei voida enää ottaa vastaan uusia tarjouksia– kiinteistönvälittäjä ei siis voi pitää takataskussaan muita tarjouksia. Hyvää välitystapaa noudattava välittäjä ei myöskään kerro paljonko toinen on tarjonnut, tai sitten avoimuuden pitää olla molemminpuolista. Jos kohteesta saadaan kaksi lähes identtistä tarjousta, voidaan pitää tarjouskilpa, jolloin molemmilla on mahdollisuus korottaa tarjoustaan. Omistaja aina päättää mahdollisesta tarjouskilvasta ja kiinteistönvälittäjä kertoo sen mahdollisuudesta ja riskeistä – ja luonnollisesti myös sellaisen järjestää.
Tarjouksissa on toki otettava huomioon myyjän oikeus myydä kenelle haluaa; korkein tarjous ei välttämättä voita, myös tunteen perusteella on asuntoja myyty.
On siis myös asioita, joita kiinteistönvälittäjä ei kerro sinulle, vaikka usein näitä kysytäänkin:
- Miksi asuntoa / kiinteistöä ollaan myymässä
2. Myyjän henkilöön liittyvät asiat (esimerkiksi perhesuhteet)
3. Onko asunto / kiinteistö ollut pitkään myynnissä
Jos haluat hyvää välitystapaa noudattavan kiinteistönvälittäjän, ota yhteyttä.